Taneli Viljasen Glitterneste on ilmestynyt. Moniaineksinen tekstikudos päättää trilogian, jonka aiemmat osat ovat Varjoja, usvaa (2020) ja Pimeä kuu (2023). Teos toimii myös itsenäisesti, eikä sen lukeminen vaadi aiempien osien tuntemista.
Glitternesteen luomat ja purkamat tilat voivat koska tahansa muuttua toisiksi tiloiksi: identiteetti ei ole yksi, kieli ei ole yksi: ajatus, tunne ja keho eivät ole sitä, mitä olemme kuvitelleet niiden olevan. Teoksessa kieli näyttäytyy ennenkokemattomina valoheijastusmuotoina; käsitteellinen ja kaikkea käsitteellistä pakeneva ajattelu soljuvat eteenpäin rinnakkain.
Jututimme Viljasta lyhyesti.
Taneli Viljanen, miten ajattelusi on elänyt trilogian kirjoittamisen aikana?
Halusin Glitternesteen olevan joukko avauksia, ehdotuksia trilogian avaaman tekstuaalisen tilan mahdollisiksi tuleviksi suunniksi (joista samalla muodostuu tietty omanlaisensa sommitelma). Olen miettinyt monia asioita, osin samoja kuin edellisissä osissa, osin ei: ajan ja aistien kerrostumista; liikettä ja kehoja, ääniä ja kirjoitusta; Gazan kansanmurhaa, väkivaltaista rajapolitiikkaa, sukupuolijärjestelmän ylläpitämisen pakkovaltaa; tervapääskyjen lentoratoja ja auringonvalon liplatusta merenpinnalla.
Kaikissa kolmessa teoksessa on piirteitä ainakin esseestä, runoudesta, autofiktiostakin ehkä. Miten suhtaudut teostesi muotoon?
Ajattelen teosten hybridistä muotoa sellaisena tilana, jossa mikään ei ole lähtökohtaisesti kiellettyä tai muodon ulossulkemaa: jossa erilaiset kielellisen maailmassaolemisen tavat voivat luoda lukemisen tapahtumaan erilaisia ja eri suunnista heijastuvia valosäteitä ja varjokuvioita Erityisesti Glitternesteen kohdalla halusin teoksen olevan muotoajattelultaan moninaista. Ajattelen muotoa paljon, kaikissa kirjoituksen vaiheissa: sen mahdollisuuksia (ja mahdottomuuksia), sen merkityksiä, sen monenlaisia jännitteisiä suhteita niin sanottuihin sisältöihin.
Glitterneste keskustelee monien taiteilijoiden ja teosten kanssa. Millaisiin keskusteluihin toivoisit Glitternesteen jatkavan teoksena tästä?
Ensisijaisesti toivon, että Glitterneste voi toimia katalyyttinä monille keskusteluille, joita en voi hallita ja joita en osaa vielä kuvitella! Yksi ”ei-binäärisen kirjoituksen trilogiani” ulottuvuuksista on ollut jonkinlaisen vaihtoehtoisen kaanonin hahmottelu, mutta sen olemukseen kuuluu nimenomaan tietty idiosynkraattisuus: saatan suositella lukijan luettavaksi Severo Sarduyta ja Édouard Glissantia, kuunneltavaksi Chuquimamani-Condoria ja Milford Gravesia, mutta enemmän toivon lukijan inspiroituvan löytämään omat, yllättävät suosikkinsa ja ennakoimattomat keskustelunsa.
Taneli Viljanen on kirajilija ja äänitaitelija, joka on julkaissut useita eri lajeja ja lajien välisiä tiloja edustavia kaunokirjallisia teoksia. Lisäksi hän on julkaissut kokeellisia musiikkijulkaisuja, tehnyt kirjallisuuden, ääni- ja esitystaiteen rajoilla liikkuvia esityksiä ja ollut mukana poikkitaiteellisissa ja kirjallisissa yhteistyöprojekteissa. Viljanen on syntynyt Rovaniemellä ja asuu Helsingissä.
Taneli Viljanen on puhumassa Runokuun Poetiikkakonferenssissa sunnuntaina 24.8. klo 15 Tekstin talon Parvisalissa. Keskustelemassa ovat myös Tiina Lehikoinen ja Otso Venho. Tervetuloa kuulemaan puhetta poetiikasta!