Koko meren laajuus
Kaija Rantakari
Kaija Rantakarin merensyvä minimalismi on intiimiä ja ajatonta.
Runoteos Koko meren laajuus on tuntemisen ja kohtaamisen runoutta. Maailmassa, jossa kaikki virtaa, kohisee ja katoaa, löytyy ihme, joka saa kasvot unohtumaan auki.
Rantakarin vähäeleinen kieli sommittelee nykyajan rakkausrunoutta. Tuulee, jää sulaa, ihminen on hauras ja vahva, valoa ja yötä. Runoja kannattelee luotettava, luonnonvoimainen fragmenttimuoto. Lukija saa sulautua runojen rauhalliseen aallokkoon.
Kaija Rantakari: Koko meren laajuus
71 sivua
140 x 190 mm
Sidottu, kovakantinen
Kannen suunnittelu: Mikko Branders
Kannen kuva: Kaija Rantakari
Taitto: Marko Niemi
ISBN 978-952-305-103-4
ISBN 978-952-305-104-1 (pdf)
Luokitus 82.2
Elokuu 2018
4. painos, pronssinen foliointi
Toisinkoinen-palkinto 2018
Kalevi Jäntin palkinto 2018
24,00 €
Varasto loppu
Lataa pdfmuistikuva iskee ilmat pihalle, huokaus
yllättää nopeammin kuin
muistan
Arvosteluja
“Äärimmäisen tarkka sisäänhengityksen ja kosketuksen kuvaus havainnollistaa Kaija Rantakarin paradoksin: hänen runoutensa on melkein kiusallisen intiimiä, vaikka se ei se ei tee elettäkään ollakseen rajua tai paljastavaa.”
“Koko meren laajuus levittää lukijan eteen eroottisen kohtaamisen mikrokartaston, sen järistykset ja jälkimainingit. Rantakarin minimalismi on läsnäolon runoutta, jossa kaikki pieni on äärimmäisen merkittävää.”
“Säkeitä lukiessani ajattelen, että kirja sopii rakastuneille ja kaikille, jotka haluavat palauttaa mieleen, miten imu rakastetun iholle ja ihon alle on vastustamaton mutta silti siinä on mukana loitontumisen mahdollisuuden kirvelyä.”
“Tätä kirjaa luen nyt ajatuksen kanssa neljättä kertaa parin päivän sisään. Se on lyhyt, mutta avaan sitä sieltä täältä, ikään kuin opettelen sitä ulkoa. Siitä voi päätellä, että Koko meren laajuus on kokonaisuutena erinomainen, näennäisen yksinkertainen, useasti avattava sanan monessa mielessä.”
“Kaija Rantakarin kokoelma puhuu ja vaikenee yhtä paljon säkeissä kuin paljossa tyhjässä tilassa säkeiden välissä.”
“Kaija Rantakarin runojen lukeminen ja niistä kirjoittaminen on päättymätöntä hyväilyä. Kun niin on, on hyvin. Yötaivaallinen tähtiä, jotka tanssivat meressä.”
“Säkeet saavat melkein haukkomaan henkeään; miten paljon voi tekstillä todella saada aikaan, muutamalla sanalla. Teos tuntuu ainakin minulla kohoavan rationaalisen kuvauksen ulkopuolelle.”