Ale!

Terra Nova

Tiina Lehikoinen

Terra Nova = lat. uusi maa = Auringon takana sijaitseva Maan kaltainen planeetta = amerikkalainen tv-sarja = unelma patriarkaatin jälkeisestä sivilisaatiosta.

Mitä on uusi? Entä miksi uutuuden lumon kääntöpuolena näyttäytyy usein totaalinen tuho?

Tiina Lehikoisen kuudes runokokoelma Terra Nova puntaroi sivilisaatiomme erilaisia utooppisia hankkeita ja luotaa länsimaisen kulttuurin murroskohtia löytöretkistä virtuaalivallankumoukseen. Tarkat säkeet piirtävät esiin, kuinka ekologisesti tuhlaileva elämäntyylimme sijoittuu samalle jatkumolle kolonialismin kanssa.

Kuvitteellisen tieteisseikkailun sijaan runot puhuvat lihaisista ruumiista ja juurtumisesta. Ja toivosta, sillä myös toisenlaiset maailmat ovat mahdollisia. Näiden maailmojen ajattelu tarjoaa meille mahdollisuuden olla radikaalisti uudenlaisia, uusia.

Teos on kiihkeä puheenvuoro täälläolon puolesta. Runoissa sykähtelee orastava kukkien ja toislajisten olentojen aika, joka perustuu erojen kunnioittamiselle sekä maan materiaalisten resurssien rajallisuuden tiedostamiselle.

Terra Nova on itsenäinen rinnakkaisteos Lehikoisen vuonna 2016 ilmestyneelle, kiitetylle Multa-kokoelmalle.

111 sivua
140 x 200 mm
Sidosasu: sidottu, kovakantinen
Kansi: Tiina Lehikoinen
Taitto: Marko Niemi
ISBN 978-952-305-124-9 (sid.)
ISBN 978-952-305-125-6 (pdf)
Luokitus 82.2
Huhtikuu 2019

28,00  23,00 

Tiina Lehikoinen

Tiina Lehikoinen (s. 1982) on Siurossa asuva kirjailija, kuvataiteilija ja taidekasvattaja. Lehikoisen edellinen runokokoelma Multa (2016, Poesia) oli ehdolla Yleisradion Tanssiva karhu -palkinnon saajaksi. (lisää…)

Arvosteluja

“Terra Nova on väkevä ja haasteellinen teos. Sen ekologinen sanoma ravistelee hereille ja saa tarkistamaan omia asenteita ja tottumuksia.”
“Moniaineksinen, kieltä elämänvillisti sekoittava virta kulkee Hélène Cixous'n filosofisilla kirjoitusjäljillä.”
“Symboliikka tulee kasveista, maasta, vedestä. Sieltä tulevat pysyvyys, syklit; on kasvatettava, vaalittava. Sellainen on uusi aika. Sitä ennen pitää sukeltaa murheen aikaan, SlutHate-foorumien pimeyteen, kielet ja poetiikat ovat kakofoniaa, vallanhakua.”
“Olen jäänyt kiinni Terra novaan. En saa luettua sitä valmiiksi, vaikka olen lukenut sen x monta kertaa, mutta en valmiiksi, en sitten millään. Palaan sen sivujen väliin yhä uudestaan, koska siellä minua hyväillään. Koska siellä on uuden maailman nuppuja, joita haluan kastella kaikella sillä maidolla, jota minusta vuotaa.”