Kuvien kirja

Rainer Maria Rilke

Käännös Arja Meski

Kuvien kirja (alkup. Das Buch der Bilder) heijastaa Rainer Maria Rilken kehitystä runoilijana hänen varhaistuotannostaan aina Uusien runojen (Neue Gedichte) ilmestymisen vuoteen 1907 saakka. Hänessä oli herännyt kaipuu nähdä esineiden, luomusten sieluun, ja niin hän kehitti edelleen ajatustaan esineiden muuntamisesta taiteeksi, näkyvän muuntamisesta näkymättömäksi. 

Vaikka Rilke toteutti esinerunouttaan varsinaisesti vasta Pariisissa, etenkin keskimmäisen luomiskautensa (1902–1910) myöhemmissä teoksissa, esinerunous on silti jo vahvasti läsnä myös Kuvien kirjassa, hänen taiteilijatiensä siirtymäteoksessa. 

Kuvien kirjan runoissa Rilke kaivautuu maisemakokemuksiin, lapsuusmuistoihin, vanhoihin legendoihin ja kaupunkien näkymättömiin hahmoihin, syrjittyihin. Rilken kuvien ja maisemien hienonhienot muutokset, maan ihmeiden hiukkastason siirtymät, antavat kirjalle kestävää merkitystä.

Teos sisältää myös suomentaja Arja Meskin laajan kommentaarin, joka taustoittaa runojen syntyhistoriaa, tulkintatraditiota ja Rilken arkkiteemojen kypsymistä luomiskaudesta toiseen.

250 sivua
ISBN 978-952-305-216-1
luokka 82.2
Kansi: Olli-Pekka Tennilä
Taitto: Henriikka Tavi
Koko: 135x210mm
Kovakantinen, sidottu
maalis 2024

Minun tarvitsee vain muistaa mitä tapahtuu,

kun suihkulähteiden äärelle saan, –                                                    

silloin tunnen putoamisen painon,                                                     

jossa vedet näen uudestaan:

ja tiedän alaspäin taipuvista oksista,

pienin liekein palavista äänistä,

lammista, jotka tylsistyneinä

ja hylättyinä vain reunojaan heijastivat,

iltataivaista, jotka hiiltyneistä

länsimetsistä erkanivat,

toisin kaareutuivat, tummuivat ja olivat

kuin ei maailma olisi miksi ne sitä luulivat…

Rainer Maria Rilke

Rainer Maria Rilke (1875–1926) syntyi Itävalta-Unkariin kuuluneessa Prahassa saksankieliseen perheeseen. Hän tunsi runouden kutsumuksen jo varhain ja matkusteli Eurooppaa ristiin rastiin eri kielten, kulttuurien ja taidesuuntien vaikutuspiirissä, perinteen ja modernin vedenjakajalla. Hänen tuotantonsa on tapana jakaa kolmeen osaan: varhaiseen, keskimmäiseen ja myöhäiseen luomiskauteen. Hänen rakentamansa avoin maailmankuva antaa aihetta syvällisiin, elämänkatsomuksellisiin pohdintoihin yhä uusille lukijoille. Hän ei lakannut kysymästä: mikä on pysyvää?