Hetkenä minä

Satu Erra

Satu Erran esikoisrunoteos Hetkenä minä on puheenvuoro epätäydellisyyden puolesta. Se tarkastelee vuorovaikutusta, identiteettejä sekä subjektiivisuutta ja kysyy, mikä minuudessa on pysyvää ja tunnistettavaa ja mikä taas muuttuvaa ja haihtuvaa.

Teos koostuu tekstimaisemista, joita runojen puhuja katsoo ja joista se etsii paikkaansa. Yksilön minuus rakentuu ja sitä rakennetaan. Samalla runot asettuvat vastustamaan minuutta projektina, jossa ihmisen tavoitteena on koulia ja terapoida itsestään itsevarma ja mieleltään terve yksilö, kaikissa tilanteissa toimintakykyinen kelpo kansalainen.

Hetkenä minä on yritys kirjoittaa klovnin tavoin, kontaktiin pyrkien ja omaa naurettavuuttaan vilpittömästi ihmetellen. Se tarkastelee ihmisen keskeneräisyyttä lempeästi ja ehdottaa, ettei runouskaan lopulta ole vakavaa.

80 sivua
Kansi: Tiina Lehikoinen
Taitto: Henriikka Tavi
Sidosasu: lankasidottu, kovakantinen
ISBN 978-952-305-168-3
Luokitus: 82.2

28,00 

kun ajattelee tulee merkillinen ikävä ja geneerinen ikävä

merkillinen on täsmällinen mutta geneerinen velloo edestakaisin se on
aalto joka ei tiedä ja hän on
minä alkaa toteutua ja käsiala on niin kaunis ettei siitä saa selvää.

Satu Erra

Satu Erra (s. 1979) on kirjoittaja, suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja sekä lukiolaisten kirjoittamisesta väitellyt filosofian tohtori. (lisää…)

Arvosteluja

“Teoksen säe on metatasolle kurottavasta taustavireestään huolimatta rikasta ja monin paikoin nautinnollista luettavaa. Minän jatkuva uusiutuminen konkretisoituu hulvattoman repaleisena ilmaisuna, jatkuvina asennonvaihdoksina.”
“Erran runot tarjoavat koko joukon säkeitä, joissa viittaussuhteet heittävät ja lauseet katkeilevat. Valmista, ehjää kuvaa ei ole. Hyvä niin. Parhaimmillaan runon merkityksen syntyyn osallistuu koko ruumis, ei vain tiedostava minä.”
“On kuin olisin tietämättäni käynyt kirjaräätälillä ja tilannut kirjan mittojeni mukaan. Mikään ei purista, on varaa hengittää. Yksityiskohtiin voi upota iäisyyksiksi; kokonaisuus on täydellinen. ”
“Harvinaislaatuisen leikkisä mutta syväluotaava runoteos vailla raskassoutuisuutta, tästä tulee hyvälle mielelle. ”