#50 Sakraaliesseet

Dramaturgi Henriikka Himman Sakraaliesseet (Poesiavihkot #50) kulkee kirkkoarkkitehtuurin paineessa lapsen koulukirkkokokemuksista aina aikuisen hämmentyneeseen liikuttumiseen ja turistin ihmettelyyn. Teos on vihkomittainen, paikkasidonnainen näyttämöessee, joka on myös sovitettu esitykseksi ja saa ensi-iltansa elokuussa 2025 kirkollisen toiminnan lopettaneessa Alppilan kirkossa. Alppilan kirkon desakralisaation läpikäynyttä tilaa kuvataan läpi teoksen pienin ja tarkoin havainnoin, jotka kuulostelevat seurakunnan ja pyhän jättämää rakennelmaa. Näiden havaintojen ympärille kerääntyy joukko muistoja ja kokemuksia erinäisistä tiloista ja rakennelmista, joiden yhteydessä yhteisön ja yksilön kysymykset, yhteinen tai yksityinen suru, painautuvat esiin.

Alppilan kirkko toimii Sakraaliesseiden keskuksena ja tapahtumapaikkana, mutta lisäksi myös esimerkkitapauksena laajemmasta ilmiöstä, jossa monet 1960–90-luvuilla rakennetut modernit kirkot puretaan tai suljetaan vähäisen käytön ja rakenteellisten ongelmien vuoksi. Modernien kirkkojen tyhjentyvien tilojen kautta teos pohtii, millainen on tarpeemme sakraalille kokemukselle ja missä voimme päästä sen kanssa tekemisiin.