Nykyrunouden perusteita Joensuussa
13.5.2026

Mukaan lukien -keskustelusarja matkaa toukokuussa Joensuuhun. Ahjon taidekeskuksessa keskustellaan torstaina 13.5. nykyrunouden rytmistä. Keskustelun jälkeen iltaa voi jatkaa Poesian runoklubille, ravintola VENNiin.

Rytmi on sekä nähtävissä että kuultavissa oleva runon ominaisuus. Se ilmenee niin äänne-, lause- kuin kuin tulkinnan tasolla. Runo voi olla hakkaava, hajanainen, läähättävä tai lapsen kieltä jäljittelevä. Rytmiikan luonnetta selvitettäessä on tarkasteltava, kuinka runo jäsentyy, ja mikä on rytmin suhde kokonaisuuteen. Apuna toimivat tiedot kielestä systeeminä ja sen konventioista.

Suurimmalle osalle ihmisistä runon tutuin tunnusmerkki on riimi, eli loppusointu, ja nk. kalevalamitta, eli nelipolvinen trokee. Runo voi olla kuitenkin rytmikäs, vaikkei siitä löydy tunnistettavaa rytmikaavaa eikä teksti noudata mitään tiettyä runomittaa. Keskustelun keskiössä ovat vapaarytmisen runouden vapaus ja lainalaisuudet. Kuinka runon pulssi syntyy soinnuista, toistoista, variaatioista ja tauoista.

Runojen rytmistä ovat keskustelemassa Virpi Alanen, Reetta Pekkanen ja Lassi Hyvärinen. Moderaattorina toimii Tiina Lehikoinen.

Ilta jatkuu Poesia-runoklubilla ravintola VENNissä. Esiintymässä ovat Virpi Alanen, Reetta Pekkanen ja Lassi Hyvärinen, Hanna Rentola ja  Tiina Lehikoinen.

Keskustelijat ja esiintyjät

Virpi Alanen on helsinkiläinen runoilija, jolla on varsinaissuomalaiset ja karjalaiset sukujuuret. Hänen viimeisin runoteoksensa on scifirunoelma Lento (Poesia, 2023). Aiempia runoteoksia ovat proosarunotyylinen kokoelma Kunnes luut iloiset (2022), visuaalista runoutta sisältävä Serendipii (2022), antikvaaristen tietokirjojen kielestä löytörunoutta ammentava Löytöretkue (2015) sekä esikoisteos, runouden ja aforistiikan hybridi Ystävätär K (2012). Alanen kirjoittaa myös aforistiikkaa. Hänen tähänastisia aforismikokoelmiaan ovat Kaupunkilintu (2025), Mahdollisia rakkauslauseita (2022) ja Hiilellä piirretty hymy (2020). Häntä kiinnostavat elävä ja muuttuva kieli, sanastot, merkityskerrostumat ja poeettinen monimuotoisuus.

Lassi Hyvärinen (s. 1981) on joensuulainen runoilija. Hänen tuotannossaan näkyy avara suhde traditioon, Riippuvien puutarhojen (2007) monipuolisista kokeiluista Tuulen ja kissan (2018) surrealismiin ja Vieraan metsän (2024) kuvallisuuteen. Hänen kirjoittamiseensa on vaikuttanut vahvasti myös musiikki, kuten Alfred Schnittken lineaarisesta taidehistoriakäsityksestä vapautunut monityylisyys, tai Bachin hämärä kromaattisuus, josta ei koskaan tiedä mihin se johtaa. Vaikka Hyvärisen kirjojen tyyli on vaihdellut, pysyvää on pyrkimys elävään runokieleen.

Tiina Lehikoinen on lajien välisillä rajoilla viihtyvä kirjailija ja kuvataiteilija. Hänen kaunokirjallinen tuotantonsa sisältää useita runo- ja novellikokoelmia sekä esseihtivän romaanin. Lehikoisen teoksissa toistuvat ekofeministiset, materiaalisuuteen, valtasuhteisiin ja ruumiillisuuteen liittyvät teemat, leikki sekä ei-tiedetyn kysyminen. Hänen tuorein runokokoelmansa Mutta armo on kukka joka laulaa (Poesia) ilmestyi keväällä 2024. Lehikoiselle on myönnetty Vuoden aforismikirja – ja Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto ja lisäksi kirjat ovat olleet Runeberg-, Tanssiva Karhu -, Nihil Interit – ja Tiiliskivi-palkintoehdokkaina. Kaunokirjallisen ja taiteellisen työnsä ohella hän on päätoimittanut runouslehti Tuli&Savua ja verkkolehti Noesista. Hän myös opettaa luovaa kirjoittamista.

Reetta Pekkanen (s. 1985) on Turussa asuva runoilija, joka syntyi ja varttui Outokummussa. Hän on julkaissut runoteokset Pieniä kovia nuppuja (2014), Kärhi (2019), Katkaistut tulppaanit (2023) sekä menetelmällisen runovihkon Salakuljetuksia (2021). Pekkanen tarkentaa runoudessaan etenkin kielen, merkitysten ja ei-inhimillisen toimijuuden välisiin suhteisiin. Hänen teoksiaan on palkittu muun muassa Kalevi Jäntin palkinnolla, Katri Vala -palkinnolla ja Silja Hiidenheimon muistostipendillä.

Hanna Rentola on Joensuussa asuva kirjailija, jota kiinnostaa arki ja lumous. Hänen teksteissään tavalliset asiat ihmeellistyvät runollisen kielen läpi tarkasteltuina. Rentola on kirjoittanut kolme romaania, jotka eivät ehkä ole romaaneja.

Tapahtumat järjestetään yhteistyössä Joensuun Taiteilijaseura ry:n, Ukri ry:n ja Ravintola VENNin kanssa.

Taidekeskus Ahjon esteettömyystiedot löydät Joensuun taiteilijaseuran sivuilta. Ravintola VENNiin on esteetön kulku hissillä. Ravintolan alakerrassa sijaitsee esteetön WC. Sisäänkäynti onnistuu sujuvimmin kauppahallin päätyovien kautta, joissa on liukuovet sekä luiska.

Tapahtumasarjan aiempiin osiin pääset tutustumaan podcastimme kautta, löydät taltioinnit keskusteluistamme osoitteesta soundcloud.com/poesiafi.

Tapahtumasarja podcasteineen on mahdollinen Koneen säätiön tuen avulla.