Poesialaiset kahmivat Nihil Interitin runoteospalkintoehdokkuuksia

Nihil Interitin vuoden 2024 runoteospalkinnon voittajaehdokkaat on nyt julkaistu, ehdokkaiden joukossa neljä Poesian julkaisemaa runoteosta ja viisi poesialaista runoilijaa.

Runousyhteisö Nihil Interitin vuoden runoteos ja vuoden runousteko julkistetaan Turun Kirjamessuilla 4.10. Palkintoraadin muodostavat vuonna 2024 Anna Helle (pj), Saara Laakso, Helmi Nöjd, Mikko Väänänen ja Tuomas Aitonurmi. Kisan taustoista ja palkintoraadin keskustelusta julkaistaan kooste Tuli & Savun numerossa 4/24. Löydät tarkempaa tietoa raadin perusteluista Nihil Interitin Facebook-sivuilta.

Tänä vuonna vuoden runoteoksen kunniasta kilvoittelee yhteensä neljä Poesian julkaisemaa runoteosta, sekä yhteensä viisi poesialaista runoilijaa!

Virpi Vairinen – Antiluuppi

Tieteiden yleisesitykset tapaavat selittää sotia, kehityskulkuja, sairauksia ja kaupungistumista sekä ihmisten sopeutumista näiden muuttamaan maailmaan. Vairisen viides runoteos Antiluuppi ammentaa näistä eri alojen tutkimuksista, mutta osallistuu maailman selittämiseen runouden keinoin: jäljittämällä ja osoittamalla ennakoimattomia yhteyksiä ja kuolleita kulmia, kuolleiden kulmien takaa tulevia hiljaisia signaaleja.

Reetta Pekkanen – Katkaistut tulppaanit

Katkaistut tulppaanit on teos ruumiin ja mielen merkillisestä yhteenkietoutuneisuudesta, hajoamisesta ja uudesta kasvusta. Herkkä ja tarkkuudessaan armoton teos hakeutuu ruumiillisuuden vaikeisiin paikkoihin, järjestelmän sisäiseen pimeään. Jokin pään oma on otettu pois päältä. Jäljelle jäänyt kerrostuu uniin ja muistiksi, joka kääntää lakkaamatta itseään ympäri, yrittää tavoittaa toimintansa syyt.

Lassi Hyvärinen – Vieras metsä

Vireeltään romanttinen kokoelma liikkuu kielessä kuin metsässä: rauhallisesti, tehden havaintoja kuin ohimennen, mutta myös outoja rasahduksia aiheuttaen. Vai tulevatko rasahdukset sittenkin sieltä, missä metsä ja vieraus ovat tuoksujen ja kuumuuden tavoin yhtä? Teoksen kieli on aistivaa ja tajunnallista, kaunista; käsitteiden sijaan se päästää itseensä näkyjä.

Tiina Lehikoinen – Mutta armo on kukka joka laulaa

Teos porautuu ihmisyyden ja kulttuurimme eri kerrostumiin väkevällä otteella. Runojen keskiössä ovat toisaalta armoon, anteeksiantoon ja rakkauteen kietoutuvat kysymykset, toisaalta taas ihmislajin julmuus sekä uhraamisen, katumuksen ja hurskastelun teemat.

Lisäksi ehdolla Poesian oman Henriikka Tavin Remu (Teos, 2024).

Valtavasti onnea ehdokkaille!