poEsialta ilmestyy keväällä 2011 neljä kirjaa: Mari Kosken esikoisrunoteos Sch, Janne Nummelan, Tommi Nuopposen ja Jukka Viikilän Ensyklopedia, Tiina Lehikoisen aforismikokoelma Isoympyräkatu sekä V. S. Luoma-ahon runokokoelma Remora.
Esikoiset
Mari Koski
Sch
Mari Kosken esikoisteos on herkkävaistoista kuuntelua suomalaisen, persialaisen ja amerikkalaisen runotradition välillä. Runoissa ilmavuus ja kuulaus yhdistyvät kielen äänneasujen tuntuvaan fyysiseen läsnäoloon: kaikumiseen korvissa sekä kirjoituksen visuaaliseen olemiseen. Runojen puhuja tavoittelee intiimiä hiljaisuutta, josta hahmottuu elämää, ääniä, tahtoja. Kokoelma sisältää myös persiankielisen käännöksen nimirunosta “Sch”.
Tekstinäyte:
Huuda prosessia apuun Uuda,
itse lakkaa, intia katsoo kohti
tulta, puut tuntevat toisensa läpikotaisin
niin kuin hampaat putoavat, tilaan puhkeaa uusia
puisia kukkia, fraktaaleja, laikukkaita
Mari Koski (s. 1982) on Jyväskylässä asuva runoilija, kääntäjä ja äiti. Hän opiskelee Jyväskylän yliopistossa lakkauttamisuhan alla olevassa kirjoittamisen maisteriohjelmassa. Hänen runojaan on aiemmin julkaistu Parnassossa ja Tuli&Savussa.
Muut
Janne Nummela, Tommi Nuopponen ja Jukka Viikilä
Ensyklopedia
Runon, esseekokoelman ja tietosanakirjan välimaastoon asettuva teos, joka tarkastelee maailman ilmiöitä runoudelle ominaisista näkökulmista. Mukana on myös Tommi Nuopposen kääntämiä katkelmia mm. roomalaisen Aelianuksen luonnontieteistä, bysanttilaisesta ensyklopediasta Sudasta, Diderot’n tietosanakirjasta sekä Erik Satien merkinnöistä. Nämä tuovat mukaan tiedon käsitettä suhteellistavan tason: mitä kaikkea on pidetty tietona, millä kaikilla tavoilla nyt askarruttaviin ilmiöihin on aiemmin suhtauduttu.
Tekstinäyte:
ALLEVIIVAAMINEN on kaivertamista kirjoittamalla, sanoo Bachelard. Hermostunut opiskelija alleviivaa koko tenttikirjan. Runoilija alleviivaa lauseet, jotka aikoo varastaa. Ovelampi alleviivaa kaiken turhanpäiväisen. Hyvästä kirjasta ei tarvitse alleviivata mitään. JN JV > avainten kopioiminen
SATAKIELEN OMINAISUUDET Satakieli on linnuista kirkasäänisin ja musikaalisin. Se laulaa autioilla paikoilla sinnikkäästi ja kuuluvasti. Sanotaan, että satakielen liha pitää ihmisen valveilla. Surkeita ja kovin tietämättömiä ovat tällaisella ravinnolla herkuttelijat, ja surkea on myös sen suoma lahja: unen kaikkoaminen. Kuten Homeros sanoo, uni on sekä ihmisten että jumalten valtias. (Aelianus) Suom. TN
Janne Nummela (s. 1973) on kolme runokokoelmaa julkaissut hausjärveläinen runoilija ja patenttivirkailija. Esikoiskokoelma Lyhyellä matkalla ohuesti jäätyneen meren yli (poEsia, 2006) oli ensimmäinen suomalainen runoteos, jossa hyödynnettiin laajasti internetin hakukoneita.
Tommi Nuopponen (s. 1974) on helsinkiläinen kääntäjä. Hän on suomentanut mm. Ferdinand de Saussurea ja Sofoklesta. Tällä hetkellä hän työstää Homeroksen Iliaan suomennosta.
Jukka Viikilä (s. 1973) on helsinkiläinen runoilija ja dramaturgi. Hän on julkaissut kaksi runokokoelmaa, Runoja (Gummerus, 2008) ja Runoja II (Gummerus, 2010).
***
Tiina Lehikoinen
Isoympyräkatu
Tiina Lehikoisen Isoympyräkatu on kuin yhtä aikaa lyyrinen ja karu maisema. Se on kokoelma aforismeja, fragmentteja ja miniatyyrirunoja, joissa tunnustellaan kokemisen ja olemisen luonnetta: “Kaikki, ihminen, elämä, aika, onni, voida, tehdä, tulla joksikin; / kutsumme näitä rajoittamattomiksi käsitteiksi. Mikä meitä sitten pidättelee?” Teoksen puhuja liikkuu paikoissa ja tiloissa, ja liukuu niiden kerrostumiin – asemakaavoista kallioperään. Oivalluksen täyteisellä kielellä teos kääntyy lukijaansa kohti ja kutsuu hänet syventymään havaintoon, tässäoloon.
Tekstinäyte:
Sanat eivät tarkoita, sanot, ja ajattelet kai olevasi suppilo tai ratti.
Olevaisen läpi-valutus-muotti.
Uskot keuhkoihisi enemmän kuin puheeseen. Mutta mitä ovat keuhkot, jotka eivät liikutu, lakkaavat tapahtumasta ja jähmettyvät saveksi?
Nostat ruumisastiasi kohti sadepilviä, täytät hengityksesi vedellä. Katsot sadepisaroista muotoa, itseäsi, kuin kuvaa.
Tiina Lehikoinen (s. 1982) on Tampereella asuva sanataideohjaaja, runoilija ja aforistikko, jonka esikoisteos Sitruunalumilyhtyjä (ntamo, 2008) valittiin vuoden aforismikirjaksi 2008. Lehikoisen viimeisin teos, runokokoelma Turvalliset veistokset, (ntamo) ilmestyi syksyllä 2009.
***
V. S. Luoma-aho
Remora
V. S. Luoma-ahon toinen runokokoelma kuljettaa maailmaan, jollainen se voisi olla, mikäli ihmiset myöntyisivät kyvylleen assosioida: kaunis, häiritsevä, kaunis. Luoma-aho jatkaa ensimmäisestä kokoelmastaan tutulla tyylillä ja tekee viiltävän täsmällisin lausein kaivauksia irrationaalisen, häpeän ja huumorin yhteiselle alueelle. Ja paljastaa jotain, mutta mitä, ja kenestä?
Tekstinäyte:
Tuohan on tosi hyvä allegoria. Mitä ‘koira’ on jos sen tavaa sivuttain? Mitä kauheuksia sen neljännessä ulottuvuudessa piilee? Tuohan on tosi hyvä allergia. Adam on sivuttain tesserakti. Kaikki on scifin jälkeen erilaista, jopa realistinen proosa ja huonot mielipidekirjoitukset. Jos haluaa koukkukäden, pitää ensin suorittaa kastraatio. Kaikki on seksin jälkeen erilaista. Ivaa toisilta planeetoilta. Hyväkin taide kaivaa ahdistuneen neurootikon päästä esiin vain hirviöitä, aivan kuten kama.
V. S. Luoma-aho (s. 1984) on runokriitikko ja bloggaaja ja opiskelee kirjoittamista Jyväskylän yliopistossa. Hänen esikoisrunokokoelmansa Ruumiita ilmestyi poEsialta syksyllä 2009. Luoma-aho on toimittanut Nuoren Voiman “Runous 2010” -numeron yhdessä Kristian Blombergin kanssa.
Lisätiedot:
Miia Toivio
tiedotus@poesia.fi
040 569 5553
www.poesia.fi