Ei kenenkään laituri
Raisa Marjamäki
Ei kenenkään laituri tekee pieniä ja keskittyneitä huomiota maailmasta ja elämästä. Teoksen kriittisyys ei ole lähtötilanteen valittelua vaan pyrkimystä löytää polkuja ilahduttavaan ja omaehtoiseen olemiseen, joka konkretisoituu teoksessa siellä täällä seikkailevassa Ilona-hahmossa. Teoksessa tuntuu ja näkyy konkreettisesti tekijän käden jälki, sillä käsikirjoitus ladotaan käsin ja painetaan arkki kerrallaan kirjaksi Heidelbergin kohopainokoneella. Ei kenenkään laituri kiinnittää huomiota kirjoittamisen teknologioihin: se on kokonaan ilman tietokoneita toteutettu runokirja.
Arvosteluja:
Vesa Haapala: Käsin ladottu ja kohopainokoneella painettu runokokoelma ylistää konkreettisuutta (Helsingin Sanomat, 23.7.2015)
Karri Kokko: Elonkehän runoutta (Kiiltomato, 18.2.2015)
Miikka Laihinen: Todentuntu sormenpäissä (Turun Sanomat, 19.12.2014)
Teppo Kulmalan arvostelu Savon Sanomissa (12.1.2015)
Tarja Hallberg: Muistilappuja maasta (Tuli & Savu, 26.9.2015)
Muualla verkossa:
Kirja on pieni ydinsukellusvene (Haastattelu Luutii-blogissa 13.11.2014)
80 sivua
131 x 177 mm
Sidosasu: kovakantinen, irtosivuja
Kansi: Raisa Marjamäki & Olli-Pekka Tennilä
Taitto ja ladonta: Raisa Marjamäki
ISBN 978-952-305-020-4
ISBN 978-952-305-021-1 (pdf)
Luokitus 82.2
Ilmestynyt 13.11. 2014
28,00 €
Varasto loppu
Maankamaran avuton värinä, me sen lähellä,
päällä. Ja mitä meidän päällä? Hattuja, taivaita.
ei ihminen osaa lentää
me osaamme istua paikallamme
jotkut osaavat valmistaa koneita
joiden sisällä me osaamme istua paikallamme