alfabet

Inger Christensen

Suomentanut Oscar Rossi

Tanskalaisen Inger Christensenin tunnetuin kirjallinen teos alfabet (1981) järjestää maailmaa ja sen ilmiöitä aakkosittain: se sisältää miltei kaiken arkisten askareiden, alkuaineiden, eläinten, kasvien, luonnonilmiöiden, ympäristötuhon ja kylmän sodan ydintuhon pelon väliltä. Samaan aikaan se on maailman luomiskertomus ja inventaario sekä ihmiskunnan itsetuhon elegia. Christensenin A:sta N:ään ulottuva aakkosteos perustuu Fibonaccin kuuluisaan lukusarjaan, jolta kukin runo saa sen säkeiden määrän. alfabet on Christensenin ensimmäinen suomennettu teos.

90 sivua
Kansi: Olli-Pekka Tennilä
Sidosasu: lankasidottu, kovakantinen
ISBN 978-952-305-176-8
Luokitus: 82.2

28,00 

geometria on, gammasäteet, gambiitit,

ja kengät ja sangat ja langat ja kuningas,
geysirit ovat olemassa, geometria on;

puiden graafiset oksat ovat, niitä tempova tuuli
on ja oksien yksi ainoa gravyyri

juuri siitä puusta, jota tammeksi kutsutaan, on olemassa,
juuri siitä puusta, jota saarneksi kutsutaan, koivuksi,
seetriksi, nämä ovat, ja piirroksen toistuma

on, pihapolun graniittisorassa; myös
itku on, ja geranium ja gladiolus ovat,
panttivangit, grönlanninlokki, sen poikaset;

ja giljotiinit ovat, gnostilainen takapiha,
villiintynyt, kuivakas, viinimarjan armoilla,
giljotiinit ovat olemassa; keskellä valaistun
geton kemiallista glooriaa giljotiinit,
niiden arkaainen, rauhallinen tarkkuus on;

giljotiinit, ja itkijänaiset ovat, kylläiset
kuin ahneet kuningaskalastajat, rikospaikka on
olemassa, sen geometria; unelias, arkinen ja abstrakti,
kylmässä glyseriinivalossa kylvetetty;
tämä myrkyllinen, hyytävä, hapero runo

Inger Christensen

Inger Christensen (1935-2009) oli yksi Pohjoismaiden tärkeimmistä kirjailijoista ja valovoimainen tähti tanskalaisen nykykirjallisuuden kaanonissa. Pidetään yleisesti virheenä, ettei Christensenille koskaan myönnetty Nobelin kirjallisuuspalkintoa.

Arvosteluja

“Tanskalaisen Inger Christensenin neljänkymmenen vuoden takainen runokokoelma oli nostamassa tekijäänsä sukupolvensa johtavien euroooppalaisten modernistien joukkoon. Viimein suomeksi julkaistava teos on taidonnäyte myös kääntäjältään.”
“Teos lopulta hylkää perustavimmatkin rakenteensa. alfabetin lukeminen on kuin leikkisi jatkuvaa hippaa.”
“Inger Christesenin runoelma Alfabet (1981) on jo klassikko. Se on ylistys olemassaoleville atomipommin uhkan alla. Se on luettelomainen kiitollisuuden osoitus sille, että on kasveja ja eläimiä, on kemiaa, mineraaleja, on elämää ja kuolemaa, on muistoja ja kieltä. Se hakee olla -verbin myötä kaikkea mitä on, se löytää, kuten skandinavisissa kielissä oleminen ilmaistaan: der finnas.”
“Christensen on tanskalaisen systeemirunouden tunnetuimpia edustajia. Hän kuitenkin rikkoo systeeminsä jo kolmannessa runossa, ja j-kirjaimen juhannusyön jälkeen seuraa Atomipommi. Kokoelmana Alfabet on tiukasti kiinni omassa ajassaan, 1980-luvun ydinpommien pelossa.”